12.10.2017

Ikean mallisto karvatassuille



Ikean uusi aluevaltaus yllättää ja ilahduttaa mustien ja mirrien omistajia. Ensi vuoden puolella ruotsalaiseen sinikeltaiseen tavaratalojättiin saapuu uusi Lurvig-mallisto, joka sisältää huonekaluja ja tarvikkeita lemmikeille, tyylisilmää unohtamatta.




Koirille on luvassa petejä, makuualustoja, kaulapantoja ja leluja, kissoille muun muassa raapimispuita ja sohvapöytään kätkettyjä piilopaikkoja. Nähtäväksi jää, millaisen buumin tuotteet saavat aikaan ja syntyykö tuotteista hittejä tai Stockholm-maton tai Lack-hyllyn haastajia.



Meillä ei ole omaa lemmikkiä, mutta sen sijaan hoitokoirat ovat aina tervetulleita. Vakiovieraitamme ovat kultainennoutaja Orvokki ja labradorinnoutaja Ike. Orvokki ilahdutti meitä läsnäolollaan viime viikonloppuna ja labbisseuraa saamme tänään, kun opaskoirana toiminut pamppuhäntä saapuu hoitojaksolle.  

Kuvat: Ikea




7.10.2017

Aikuisten oikeesti

Vaikka otsikon sanonta on todennäköisesti jo kärsinyt inflaation, en anna sen haitata. Aikuiset voivat käyttää vanhoja termejä, noloja lyhenteitä ja kertoa asioita alkuriimillä "kyllä sillon ennen vanhaan". Se kuuluu asiaan.

Olen kerännyt vuosien saatossa muutaman aikuis-etuliitteen itselleni. Aikuisbaletin lisäksi repertuaariini kuuluu aikuisluistelu. Menin kymmenisen vuotta sitten Helsingin Sanomissa olleen ilmoituksen perässä aikuisten luistelukouluun. Siellä harjoiteltiin ensin kaatumista, sitten kaaria, potkuja, sirklauksia ja alkeispirutteja. Hurahdin lajiin. Taitoluistelu on samanaikaisesti ihanaa ja ärsyttävän vaativaa. Timattihetkiäkin on, kun vuosia harjoiteltu "helponnäköinen" elementti tai askel sujuu aavistuksen paremmin. Itsensä voittaminen ja uskaltautuminen ovat usein lopputulosta tärkeämpiä. No, kyllä ne helmat ja strassitkin ovat ihan mukavia ;)



Aikuisten kesken on myös valtavan hauskaa. Kannustaminen ja toisen onnistumisesta iloitseminen on vahvasti läsnä. Treeneissä vallitsee vahva yhdessä tekemisen tunnelma; liekö syynä laji vai ikä? Ehkä molemmat. Olen saanut harrastuksen myötä uusia, ihania aikuisystäviä ja olemme yhdessä taittaneet kisamatkoja ympäri eurooppaa. Tosiaan, taitojen hieman karttuessa olen kilpaillut yksinluistelussa sekä koti- että ulkomailla. Kyseessä on tietenkin aikuisten kilpailut, jotka ovat virallisia ISU:n kilpasarjoja ja ne ryhmitellään iän ja taitotason mukaan. Arvatkaapa mikä on näiden kilpailujen yläikäraja? Huimat 78 vuotta! Alaikäraja on puolestaan 28. Suomalaisia yli 70-vuotiaita rautarouvia liitelee jäällä ja kilpailuissa useampia. Koskaan ei ole liian myöhäistä nyörittää luistimia jalkaan.



Aikuisluistelu on kasvanut ja kehittynyt Suomessa ilahduttavasti viimeisten vuosien aikana. Aktiiviharrastajat ovat perustaneet oman yhdistyksen, Vintage Skaters Finlandin, jolla on myös Instagram-tili ja Facebook-verkostossa yli 600 jäsentä. Aikuiset saavat nauttia myös arvostettujen lajituomareiden ja teknisten spesialistien arvioinneista ja palautteista.

Kilpailut vievät lajiin hurahtaneita myös maailmalle, joko katsomaan huipputason luistelua tai liukumaan kohti omaa kisasuoritusta. Saksan Oberstdorfissa järjestetään vuosittain "maailmanmestaruuskilpailut", jotka keräävät alppikylään viikoksi satoja ja satoja aikuisluistelijoita ympäri maailman.




Useimmissa taitoluisteluseuroissa järjestetään sekä alkeis- että jatkoryhmiä aikuisluistelijoille. Kannustan rohkeasti kokeilemaan! Lisäksi aikuisille järjestetään huipputason leiritystä useamman kerran vuodessa. Seuraava superviikonloppu on lokakuun lopussa Laura Lepistön leirillä Vierumäellä.



Toisen aikuis-etuliitteeni pokkasin kesällä, kun yliopiston ovet avautuivat. Aikuisopiskelija. Ehkä talveen mennessä minulla on antaa do`s and don`ts vinkit aikuisille sopivista opiskelumenetelmistä. Opiskelun tavat ja välineet ovat kyllä hieman muuttuneet ysärivuosista. Kun valmistuin ensimmäiseen ammattiini, tallensin tehtäviä korpulle. Nyt klikkaan tehtävät pilvipalveluun, etsin e-kirjoja ja teen sähköisiä tenttejä. Kaikkeen en malta kuitenkaan vielä taipua; luennoilla kuvitan ja kirjoitan muistiinpanoja ruutuvihkoon. Kynällä. Niin kuin ennen vanhaan..






(Kuvat jäällä: Richard Beale)





















18.6.2017

Kukasta kukkaan









Helsingin Haagassa on valloillaan kukkameri vailla vertaa. Alppiruusu- eli rodopuisto on kahdeksan hehtaarin vehreä alue alue, joka kätkee sisäänsä tuhansia alppiruusuja ja atsalejoja. Puisto on jälleen vuosittaisessa kukkaloistossaan, joten mars kohti alppiruusuja ja tätä lähes salaista puutarhaa.






Puisto on kaksiosainen; toisella puolella on ikivihreät alppiruusut ja toisella atsaleat. Kukkia voi ihailla kävelemällä pitkospuisia polkuja ja hiekkateitä pitkin sekä kapuamalla ylemmäs katselutasanteille. Kulkureitit on tehty esteettömiksi ja puistossa on runsaasti penkkejä levähdyspaikoiksi. Atsaleojen katveessa on puisia pöytäryhmiä eväsretkeilijöille.







Rodopuisto sai alkunsa yliopiston kasvinjalostuksen koealueena vuonna 1975, jolloin luonnontilaiselle suoalueelle istutettiin 3000 alppiruusuristeymää. Tarkoituksena oli luoda Suomen ilmastoon sopeutunut ja monipuolinen lajikkeisto. Vanhimmat rodot kurkottelevatkin korkealle ja kukat keikkuvat monen metrin korkeudessa.





















16.6.2017

Sisustuksellinen pala 60-lukua

50- ja 60-luvun sirolinjaiset senkit ja lipastot ovat olleet nettikirppareilla kuumaa kauraa jo jonkin aikaa. Vanhojen piironkien lämpimät puunsävyt tuovat moderniin sisustukseen kerroksellisuutta ja tuulahduksen kierrätystäkin. Ei siis ihme, että hyväkuntoiset nostalgiahelmet tekevät pikaisesti kauppansa. Moni tuntuu etsivän senkkejä nimenomaan osaksi skandinaavista sisustusta.



Meidänkin kotiin juurtui pala 60-lukua. Ahtaan makuuhuoneen tärkeitä lattianeliöitä valtasi
aikaisemmin iso ja tarpeettomaksi jäänyt klaffilipasto. Sen sisältö KonMaritettiin (oi kuinka paljon lipastot voivatkaan sisältää tavaraa..) ja raskastekoinen huonekalu päätyi kierrätykseen.


Nyt makuuhuoneen lattialla keimailee tämä pieni ja kepeä kuusikymmentälukulainen, joka kotiutui Turkulaisesta antiikkiverkkokaupasta. Oleelliset (vai pitäisikö sanoa iloa tuottavat) tavarat mahtuivat lopulta pienen kaapin uumeniin. Muutoksella saimme valloitettua lattialta kymmeniä lisäsenttejä pinta-alaa. Kuulostanee hassulta, mutta pienehkössä huoneessa jokainen askel on tärkeä :) Puoli askelta lipastolta riittää törmäykseen sängyn kanssa, joten kuvaustilakin oli rajallinen.



Retrosenkin yläpuolelle asettui Pentikin peilin lisäksi myös uumoilemani peikonlehti. Epävarmana viherpeukalona valitsin sen paperisena Desenion valikoimasta. Tilasin Desenion printtejä ja kehyksiä ensimmäistä kertaa. Tilaus hoitui sujuvasti, tuotteet saapuivat nopeasti ja hyvin pakattuina.


1.5.2017

Epäviherpeukalon viherkasvit


Kevääseen tuntuu kuuluvan multaan, taimiin ja istutuksiin syyhyävät sormet. Jos ei omat, niin vähintään naapurin tai työkaverin. Naistenlehdet pitävät vihreän martan imagoa yllä ja kertovat missä kuussa kannattaa istuttaa ja koulia, möyhentää tai lannoittaa. Periaatteessa minunkin mieleni viriää aina valon lisääntyessä kohti viherpeukaloutta. Olisiko tänä vuonna mansikka-amppelin aika, laittaisinko pihaan markettaa vai ahkeraaliisaa?

Todellisuudessa googlaan helpoimmat kesäkukat, istutusvalmiit yrtit ja mitkä viherkasvit kestävät epäsäännöllistä hoitoa.



Viime kesän ulkoistutukset onnistuivat kyllä yli odotusten. Kesäkukat pysyivät hengissä, lehtikaalin taimi kasvoi jättiläiseksi ja valmis minitomaattipensas tuotti satoa. Ehkä menen samalla setillä tulevan kesän. Muratti tosin osoitti mieltään, kun siirsin sen sisätiloihin alkusyksystä (se ei tainnut kuulua helppohoitoisiin). Parin sisätiloissa vietytyn viikon jälkeen se näytti siltä, kuin olisin hylännyt sen Saharan autiomaahan.


Virherhaasteista huolimatta haluan kuitenkin, että kodissa on viherkasveja. Ne tuovat elävyyttä ja väriä, keräävät pölyä ja raikastavat sisustusta. Haaveilen isosta puumaisesta viherkasvista tai rönsyävästä peikonlehdestä. Niiden aika on kuitenkin vasta sitten, kun olen onnistunut pitämään rahapuun ja anopinkielen hengissä yli vuoden päivät. Floristi Mari Nishimoto totesi Me Naisissa, että jos ei selviä palmuvehkan hoitamisesta, ei kannata ottaa mitää elevää hoteisiinsa. Mennään siis palmuvehkalla vielä tovi. Ja muutamalla muovilisällä.


Jos sydämesi sykkii helpoille viherkasveille, otan mielelläni vastaan hoito-ohjeita ja vihervinkkejä!


28.4.2017

Mitä tänään syötäisiin? 20 vinkkiä arkeen

Otsikossa olevan kysymyksen olet varmasti lausunut kerran jos toisenkin. Arkiruoan tekeminen, tuo välttämätön puuha. Toisille kokkailusta nauttiville hermolepoa, toisille taas hermoja raastavaa pakkopullaa.

Strictly Stylen Hanna kirjoitti blogissaan 40 vinkkiä hyväksi toteamistaan arkiruoista. Muistan itsekin tehneeni joskus vuosia sitten listan, johon olin koonnut simppelit keitot, laatikkoruuat ja pastat juuri niitä päiviä varten, kun ajatus ei kulje ja nälkä kurnii vatsassa. Lista on sittemmin hävinnyt, mutta ajattelin tehdä uuden ja jatkaa kivaa ideaa arkiruokien jakamisvinkeistä.


Minun takataskussani ei ihan neljääkymmentä vaihtoehtoa ole, joten puolitan haasteen ja jaan 20 vinkkiä. Teen arkiruoat ilman tarkkoja reseptejä ja vaihtelen niihin esim. mausteita ja kasviksia fiiliksen ja saatavuuden mukaan. Sen vuoksi desintarkkaa tai hifistelevää reseptiikkaa ei ole luvassa, vaan maalaisjärjellä tuunattavia perusruokia. Käytämme myös eineksiä ja puolivalmiita tuotteita. Kumpikaan ruokakuntaamme kuuluvista ei syö lihaa, joten ruuat ovat kasvispitoisia, kala- ja maitotuotteita unohtamatta.

1. Pinaattikeitto + kananmunaa, oheen perunalepuskat tai riisipiirakat
2. Kermainen lohikeitto
3. Nakkikeitto (nakkeina Hälsans Kök:n soijanakit. Suositus myös ko. sarjan pihveille, pullille ja nugeteille.)
4. Hernekeitto (joko purkista tai pakasteherneistä tehty sosekeitto)
5. Kukkakaalisosekeitto (päälle esim. siemensekoitusta ja/tai basilikaöljyä)
6. Perunasipuli-lohilaatikko
7. Pinaattiletut
8. Ruokaisat munakkaat
9. Lasagne (salainen aseeni juustokastikkeeksi on Valion mustaleima juustokeitto)
10. Soijabolognese
11. Grillattu parsa ja halloumisalaatti
12. Ruokaisat salaatit (sis. esim. pastaa, coucousia, kvinoaa, avokadoa, pähkinöitä, papuja, erilaisia salaatteja, juustoja)
13. Makaronilaatikko koskenlaskijajuustolla
14. Nyhtispasta (joko tomaatti- tai kermakastikkeella + eri vihanneksilla)
15. Kylmäsavulohipasta (tuorepastaa, kylmäsavulohta, kermaa, parmesania)
16. Tortillat (esim. soija-, härkis-, tai nyhtökauratäytteellä, tacokastikkeilla, avokadolla, juustolla)
17. Vuohenjuusto-pesto-pizza (parasta grillattuna ja omatekoisella pestolla)
18. Uunilohi (+perunamuussi, salaatti tai uunikasvikset)
19. Savustettu kala (lohi tai vaaleat kalat) ja vaihtoehtoiset lisukkeet
20. Wokkiruuat nuudelilla tai riisillä

Nappaa näistä yksi ja kokeile ensi viikolla!



Kuvituksen maustemyllyt ovat Köpiksen tuliaisia viime syksyltä. Nupit ovat marmoria ja ne ryhdittävät mukavasti myllyjen puisia runkoja. Marmorin paino antaa maustemyllyille sopivaa vakautta.


6.4.2017

Mekossani on pupujemma

Ripaus pääsiäisen tunnelmaa tupsahti vaatteisiini. Huomasin Instagramista Pupujemma -kuosisen mekon. Sopivasti hauska, sopivasti asiallinen, must have.



Olin kärppänä koneella (vai pitäisikö sanoa pupuna..), kun nämä mekot tulivat Verson Puodin verkkokauppaan myyntiin. Muutaman klikkauksen ja viikon odottelun jälkeen trikoomekko solahti postilaatikosta.




Päärynäisen mallinsa mekko on lainannut maatuska-nukelta. Puodin verkkosivuilla kerrotaan, että Maatuska-malli sopii monenlaisille vartaloille, sillä mekko on yläosaltaan istuva ja lantion kohdalta väljän pyöreä. Sivusaumoissa on näppärät taskut. Mekon malli muistuttaa hieman Papu Designin Kanto-mekkoa, jossa juju lantion "liehuketaskuissa".



Verson Puoti pursuaa toinen toistaan ihanampia kuoseja ja kankaita. Raikkaita, retroja, trendikkäitä ja värikkäitä, -neutraaleja ja hillittyjä mallistoja unohtamatta. Verson puodin Instagram onkin todellinen kankaiden karkkikauppa.


26.2.2017

Kevätauringon estradilla pyykkipojat & ämpäri

Mahtoi siinä olla naapurilla ihmettelemistä, kun Tuikkutien rouva valokuvasi pyykkipoikia takapihan lumipläntillä. Kauniit ja käytännölliset muovituotteet kelpasivat mainiosti tulla valokuvatuksi upeassa kevätauringossa. Ehkä kevään valon ensimmäiset pilkahdukset ovat saaneet minut näkemään positiivisia pilkahduksia myös arkisissa muovituotteissa - kuten uusissa pyykkipojissa ja ämpärissä.



Edelliset ripustusapurini edustivat kaikkia sateenkaaren värejä ja napsahtelivat poikki jo vanhoilla päivillään. Uudet pyykkipojat löytyivät edullisten muovituotteiden mekasta JYSKistä. Hieman yltiöpositiivista sanoa, että ilo se on pienikin ilo pyykkejä ripustaessa, mutta menköön nyt kevätintoilun kunniaksi! Nämä apurit tarttuvat reippaasti kiinni pyykkisaalistaan, eivätkä aiheuta riemunkirjavuudellaan päänsärkyä.



Pyykkipoikien lisäksi arjen estradille pääsee ämpäri - eikä mikä tahansa, vaan monikäyttöinen design-ämpäri. Tämä valkea ja kohokuvioitu kaunotar saapui minulle lahjapaketissa. Kyseessä on Omnioutilin tuote, jota saa neutraalien perusvärien lisäksi pastellisina herkkupaloina. Kannellinen ämpäri kestää pakkasta, 120 asteen lämpöä ja 150 kilon painoa. Tyylikäs ja kompakti luomus on valmistettu Japanissa. Kannen ja kestävyyden ansiosta ämpäriä voi käyttää myös istuimena ja oivana pikku säilyttimenä. Ottaisinkohan tämän mukaan vappupiknikille, kesän kanoottireissulle vai metsään puolukkasatoa varastoimaan?

14.2.2017

Lapset kertovat: ajatuksia ystävyydestä

Ystävänpäivän blogitekstin ovat tuottaneet ystävieni eri-ikäiset lapset.






"Hyvä ystävä on sellainen joka valomiekkailee ja leikkii ja jonka luona saa syödä".

"Ystävyys tarkoittaa että jotku tykkää toisistaan tai niinku että ne on kavereita. Ystävyys on myös sellaista että auttaa kavereita tai leikkii ystävien kanssa".

"Maailman paras kaveri".

"Ystävän voi kutsua kylään".

"Kivan kaverin kanssa leikitään yhdessä".

"Ystävä antaa toiselle lahjoja ja siitä tulee hyvä mieli".






"Ystävän kanssa leikitään tosi paljon. Ystäville voi tulla riitoja ja se on ok".

"Ystävä tarkottaa semmosta parasta kaveria jonka kanssa on kivaa leikkiä niinku Aaro koska meillä on aina tosi kivat leikit"

"Semmonen et se ei kiusaa".

"Ystävyys on sitä, että rakastaa toista. Kiva kaveri on sellainen josta kauheasti tykkää ja jota voi halia milloin vain.

"Ystävä tekee iloiseksi".


15.1.2017

Ilo asuu sydämessäni - ja KonMaritetussa keittiön laatikossa

"Nyt se tapahtui. Mä KonMaritin mun alusvaatelaatikon. Siis pystyviikkasin, väreittäin!"

Näin tuumasin kahvipöytäkeskustelussa työkavereideni kanssa, kun keskustelu kävi järjestelyn ja siivoamisen ympärillä. Hihiteltiin  asialle ja jaettiin kokemuksia miten kukin siivoaa tai miksi siivoaa ennen siivoojan tuloa ja miten eteisen kaaoottisuutta voisi hallita - koko kodista puhumattakaan.



Sain syntymäpäivälahjaksi kaveriltani opuksen: KonMari - Siivouksen elämänmullistava taika. Olin kuullut, että tuo pinkki kirja on kuin järjestelyfanaatikkojen handbook, sisälten tarkkoja vinkkejä tavaramäärän karsimiseen, järjestämiseen ja mystisimpään osaan nimeltä pystyviikkaus. Kirjan napakoita ideoita on hehkutettu monissa naistenlehdissä ja japanilaisen Marie Kondon nimi on tupsahdellut esiin lifestyle- ja sisustusblogeissa. Osa menetelmään uppoutuneista on saanut jopa koko elämänsä järjestykseen.





Kirjan perusteista on kirjoittanut mukavasti ja kuvailevasti esimerkiksi Omakotivalkoisen Miia ja lisbet e.

Perusidea lyhyesti
- Käy läpi kaikki tavarasi, vaatteesi ja kotisi tuoteryhmä kerrallaan (sukat, paidat, kengät, taulut, kauhat, kirjat...).
- Karsi (heitä pois tai kierrätä) kaikki turha, ylimääräinen, käyttökelvoton ja jätä jäljelle ainoastaan asiat/esineet, jotka tuottavat sinulle iloa.
- Asian täytyy pirskahdella iloa, jotta se jää säilytettävien pinoon. Jos kuulet itsesi sanovan "meneehän tämä mökillä" tai "en ole käyttänyt tätä vuoteen, mutta..." tuote lähtee samantien poistoon ilman mutinoita.
- Opi luopumaan tavaroista. Ne ovat ehkä jo antaneet sinulle jotakin hyvää, nyt niiden on aika mennä.
- Iloa tuottavat tuotteet ansaitsevat tulla kohdelluksi ja järjestellyksi hyvin.
- Jokaiselle tavaralle tulee olla oma harkittu paikka.
- Vaatteet vievät vähemmän tilaa, ovat kauniisti esillepantavissa ja käyttöönotettavissa  pystyviikkaamalla. Tämä auttaa myös näkemään vaatteet yhdellä vilkaisulla ja harmooninen värijärjestely rauhoittaa mieltä.
- Oikotietä onneen ei ole. Karsiminen ja järjestely tulee tehdä määrätietoisesti ja päättäväisesti, ei vain heittämällä paria asiaa pois vuoden aikana.





Facebookin KonMari Suomi -ryhmässä on yli 36 000 jäsentä ja siellä jaetaan kuvia, tarinoita, maritusonnistumisia ja tsemppiä muille, jotka pyrkivät järjestämään kotiaan kirjan oppien mukaan. Ennen ja jälkeen -kuvat ovat kyllä varsin pirskahtelevia.




En sanoisi kirjaa mullistavaksi, pikemminkin motivoivaksi virittäjäksi. Erilaisia ammattijärjestäjiä ja menetelmiä on ollut aina, nyt yksi niistä on tehty kirjaksi ja markkinoitu trendikkäästi ilmiönä. Ehkä kirjaa lukiessa mieli alkaa hakeutua kohti harmoonista näkymää; tasaisen pulleita viikattuja sukkia, (joiden seassa ei ole yksinäisiä tai rikkoutuneita versioita), järjesteltyä kuiva-ainekaappia (jossa ei ole kolme vuotta sitten vanhentuneita pussinpohjia) ja liinavaatekaappia, jossa on vain tarvittava määrä iloa tuottavia tekstiileitä. Uskon silti, että aito ilo ja onni elää muualla kuin kaapeissa.

Parissa viikossa olen edennyt tavaroiden karsimisessa ja järjestämisessä maltilliseen tahtiin. Sunnuntaipäivän iloksi KonMaritin kaksi keittiön laatikkoa. Sen lisäksi iloa, energiaa ja hyvää oloa saan tänään muun muuassa reippaasta luistelutreenistä ja tuoreesta Kouvolan lakritsasta.

Monipuolista iloa tähän päivään!